Junamatkustan Turku-Helsinki -väliä usein. Vaikka kahden tunnin matka-aika on Turun ja Helsingin väliselle pikkuetäisyydelle hävyttömän pitkä, en sitä yleensä harmittele, sillä junassa matkustaminen on mukavaa. Voi lukea, pötköttää, syödä ja juoda. Myöhästelyistäkään en purnaa, sillä junat Pendolinoja myöten ovat rantaradalla pääasiassa ajallaan.
Kaksi asiaa kuitenkin keljuttaa. Niistä ensimmäinen on kaikkien junamatkailijoiden kestomurhe: lippujen hurjat hinnat. On kaikilla tavoin järjetöntä, että Turun ja Helsingin väliä on huomattavasti edullisempaa ja nopeampaa matkustaa autolla kuin junalla. Se ei ole kestävää liikenne- ja ilmastopolitiikkaa. Se ei ole omiaan lisäämään junamatkustajien määrää.
Ei sillä, että Turusta Helsinkiin kulkeviin aamujuniin enempää matkustajia mahtuisikaan.
Toinen harmi on verkkoyhteyksien puute. Mikä kumma siinä on, että esimerkiksi Pendolinoihin ei viisas ja kaikkivoipa insinööri ole pystyttänyt langattomia nettiyhteyksiä? Oman työni kannalta on ehdottoman tärkeää, että pääsen käsiksi Internetiin. Junassa nettiin ei kuitenkaan pääse, sillä junissa ei verkkoyhteyksiä ole, ja pätkivän 3G-kännykkäyhteyden kautta työnteko on raivostuttavaa. Siten junamatkoja ei voi yleensä käyttää työntekoon, ja se on sääli, sillä juuri junissa työnteko sujuisi häiriöttä ja hyvin.
Kelvollisten langattomien yhteyksien rakentaminen juniin ei ole aivan mahdotonta – onhan siihen pystytty esimerkiksi Ruotsissa. Länsinaapurin nopeissa X2000-junissa (kuvassa) tarjotaan asiakkaille lisämaksusta WLAN-yhteyttä. Neljälläkymmenellä kruunulla (vajaat neljä euroa) voi ostaa puoli tuntia surffausaikaa. Sadalla kruunulla (n. 10 e) saa netinkäyttöoikeuden koko matkan ajaksi.
Vaikka hinta ei ihan edullisimmasta päästä ole, maksaisin sen ihan mielelläni. En pelkästään siksi, että sen voisi usein veloittaa työnantajalta, vaan myös siksi, että pätkimätön nettiyhteys säästää hermoja. Ja siksi, että langattoman verkon käyttömahdollisuus toisi junamatkailuun sitä kaivattua lisäarvoa yksityisautoiluun verrattuna.
Selvitin verkkoyhteyksien puuttumista eräältä VR:n hyvin tuntevalta tuttavaltani. Hänen mukaansa VR on jo jonkin aikaa selvittänyt langattomien yhteyksien käyttöä ja jopa kokeillutkin järjestelmiä. Jos kokeilut ovat riittävän myönteisiä, sen jälkeen VR:ssä pohditaan, avataanko järjestelmä joko junan omien järjestelmien (esim. kassat ja lipunmyyntilaitteet) käyttöön tai matkustajien käyttöön – tai, parhaassa tapauksessa, sekä että.
Toivotaan siis parasta! Lieneekö juuri nyt oikea aika lähettää toivekirjeitä Valtion Rautateiden suuntaan?
Kuva: moonhouse. Lisenssi: CC.
1 kommentti »Tagit: junat, matka, VR
[...] Aiempaan kirjoitukseeni aiheesta viitaten; tänään löysin iloisen uutisen Tietoviikosta: Työmatkalaiset ovat pitkään haikailleet wlan-verkon perään kaukojunissa. Nettiin pääsee toki mokkulallakin, mutta nopeasti liikkuva juna edellyttää tiheää tukiaseman vaihtamista, mikä näkyy pätkivänä nettiyhteytenä. Lisäksi junan metallirunko estää tehokkaasti radioaaltojen etenemistä. [...]